Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille! Tähän kuoroon ovat yhtyneet jo lähes kaikki puolueet ja mm. Elinkeinoelämän keskusliitto. Jo se tosiseikka, että aloite tuli Kokoomuksen suunnasta, on omiaan herättämään epäilyksen siitä, mitä tällä aloitteella todellisuudessa tavoitellaan. 

Ehdotus ansiosidonnaisen ulottamisesta kaikille sai alkunsa koronakriisistä. Kriisin seurauksena kymmeniä tuhansia ihmisiä jäi työttömäksi, ja väitetään, että jopa 30000 näistä jäi ilman ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Ongelma koskee kuulemma vastavalmistuneita ja pienipalkkaisia. Tähän sosiaalisen epätasa-arvon ongelmaan Kokoomuksen aloite on hakevinaan ratkaisua.

On tietysti totta, että nykyinen järjestelmä on osittain epäoikeudenmukainen, koska työttömyysturvamaksujen maksuvelvollisuus on kaikilla, mutta ansiosidonnaista pääsevät nauttimaan vain kassan jäsenet. Mutta mitkä ovat ne syyt, joiden takia työssäkäyvä - vastavalmistunut tai pienipalkkainen -  henkilö jäisi ilman ansiosidonnaista, ja miten mahdollinen uudistus muuttaisi hänen tilannettaan? 

Vastavalmistuneet ja vasta vähän aikaa työelämässä olleet asuvat yleensä vuokralla ja saavat asumistukea. Tulojen laskiessa asumistuki kasvaa ja päinvastoin. Näin ollen pienipalkkaisen, vuokralla asuvan ihmisen tuloihin mahdollinen uudistus ei vaikuttaisi millään tavalla, riippumatta siitä, onko hän vastavalmistunut vai pitempään työelämässä ollut.

Otetaan konkreettinen esimerkki. Henkilön bruttopalkka on 2000 euroa, josta jää käteen noin 1700 euroa. Oletetaan, että hän maksaa asunnostaan vuokraa 700 euroa, jolloin hänelle jää käteen 1000 euroa kuussa. Hän ei saa asumistukea. Jos hän jää työttömäksi, eikä kuulu kassaan, hän saa työttömyyskorvausta 600 euroa ja asumistukea 450 euroa. Mutta koska lain mukaan elämiseen jäävän rahasumman, vuokran jälkeen laskettuna, tulee olla vähintään 500 euroa, saa esimerkkihenkilömme Kelasta toimeentulotukea 150 euroa (tämän tietää jokainen sellainen nuori, jonka asioita Kokoomus on ajavinaan tällä uudistuksella). Oletetaan nyt että uusi ansiosidonnaisjärjestelmä tulee voimaan. Työttömäksi jäätyään henkilö saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa reilu 1000 euroa (työttömyysetuudesta maksetaan enemmän veroa kuin vastaavasta palkasta). En ole laskenut paljonko hän tässä tapauksessa saisi asumistukea, mutta on selvää, että hän uudistuksen jälkeenkin olisi riippuvainen myös muista sosiaalituista, ja elämiseen jäävä rahasumma olisi sama kuin edellisessä tapauksessa.

Entäpä jos henkilö on korkeastikoulutettu ja hänen alkupalkkansa on vähintään 3000 e. Hän on heti valmistumisensa jälkeen hankkinut omistusasunnon ja hänellä on asuntolainaa. Voisiko uudistus parantaa hänen tilannettaan? Oletetaan, että uudistuksen mukainen ansiosidonnainen päiväraha laskettaisiin viimeisen kuuden kuukauden tulojen keskiarvon perusteella (esim. äitiyspäiväraha määräytyy näin). Jos vastavalmistunut, 3000 euroa tienaava esimerkkihenkilömme on ehtinyt olla työssä esimerkiksi kolme kuukautta jäätyään työttömäksi, hänen kuukausiansionsa, josta ansiosidonnainen lasketaan, olisi näin ollen 1500 euroa. Tämä tuottaisi noin 900 euron suuruisen työttömyyskorvauksen, mutta koska hänellä on asuntolaina, hänen tulonsa jäisivät todennäköisesti alle peruspäivärahan.  

(On absurdia kuvitella, että mitään tarkasteluajanjaksoa ei lainkaan olisi, vaan ansiosidonnainen laskettaisiin sen ajan perusteella, jonka ihminen on ollut työssä, oli se miten lyhyt tahansa. Silloinhan olisi erittäin kannattavaa esim. sopia yrittäjäkaverin kanssa työllistymisestä määräaikaisesti kuukaudeksi 4000 euroa palkalla, ja jäädä sitten vuodeksi nauttimaan 2000 euron työttömyyskorvauksesta. Mutta Suomessahan on tyypillistä, että yksikään poliitikko ei koskaan osaa etukäteen ottaa huomioon, millaisia porsaanreikiä ja insentiivejä hän on hyvässä tarkoituksessa luomassa.) 

Pienyrittäjät ja yksinyrittäjät ovat sitten aivan oma lukunsa. Yrittäjillähän on nykyään oma työttömyyskassa, mutta harva tietää, että yrittäjän työttömyyskorvauksen perustana ei ole faktisesti maksettu palkka, vaan yrittäjän työeläkemaksu YEL. Esim. Suomen yrittäjien kartoituksissa on selvinnyt, että erityisesti yksinyrittäjien tulotaso on usein erittäin vaatimaton. YEL-maksu on niin korkea, että käytännössä hyvin harva pienyrittäjä pystyy maksamaan enempää kuin lakisääteisen minimimaksun. Se tuottaa korkeintaan peruspäivärahan suuruisen ansiosidonnaisen turvan. 

On ainoastaan yksi ryhmä, jota uudistus hyödyttäisi: pitempään työelämässä olleet palkansaajat, jotka asuvat omistusasunnossa ja jotka eivät ole jostain syystä muistaneet tai viitsineet liittyä työttömyyskassaan. Mutta voidaan kysyä, miten pitkälle yhteiskunnan tulee holhota täysivaltaisia ihmisiä. Työttömyyskassaan kuulumisen edut ovat kaikille selviä. Ammattiliitot mainostavat itseään näkyvästi jo oppilaitoksissa. Kassan jäsenmaksu on alle satasen vuodessa. Jos joku sitten tekee sen arvion, että työttömyysturva ei ole itselle ajankohtainen, so what? Pitäisikö yhteiskunnan päättää kunkin jäsenensä kohdalla, ostaako tämä omistusasunnon vai ei, kuuluuko kirkkoon vai ei?

Onkin siis täydellisen harhaanjohtavaa esittää, että "ansiosidonnainen kaikille" tuottaisi pienituloisille tai vastavalmistuneille parempaa työttömyysturvaa. Todellinen ongelma tämän keskustelun takana onkin se, että Suomen talouden kestokyvyn ja työhalukkuuden lisäämisen kannalta on välttämätöntä lyhentää ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa. Mutta koska tämä iskisi pahasti moneen Kokoomuksen - mutta myös keskustan ja demarien -  kannattajaan, on tarpeen keksiä peitetarina, jonka varjolla tämä poliittisesti hankala uudistus saataisiin vietyä läpi.  

Kokoomusta tietysti miellyttää myös se, että mahdollisen uudistuksen myötä ammattiliittojen valta heikkenisi entisestään. Vaikka nykyäänkin on mahdollista kuulua pelkästään työttömyyskassaan, hyvin suuri osa työssäkäyvistä kuuluu silti sekä liittoon että kassaan. On todennäköistä, että ammattiliittoon kuuluminen mahdollisen uudistuksen myötä käy entistä harvinaisemmaksi, ja näin ammattiliittojen valta työmarkkinoilla heikkenee. 

Kuten edellä olevista esimerkeistä näkee, ehdotettu uudistus ei muuttaisi pienituloisen eikä edes vastavalmistuneen ihmisen tilannetta millään tavalla. Lisäksi, koska pienituloinen ei tarkoita samaa kuin tyhmä, moni pienituloinen ei kuulu työttömyyskassaan yksinkertaisesti siitä syystä, että on tehnyt saman laskelman ja todennut, että siitä ei ole mitään taloudellista hyötyä. Jos oikeasti haluttaisiin olla pienituloisen asialla, oikeudenmukaisempaa olisi säilyttää nykyinen järjestelmä ja poistaa työttömyysvakuutusmaksu niiltä, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan. Tämä olisi oikea suunta myös siitä näkökulmasta, että ihmisille jäisi todellinen valinnanvapaus asian suhteen. Uudistus nimittäin olisi taas yksi askel holhousyhteiskunnan suuntaan. 

Vaikka Kokoomus hännystelijöineen esittääkin uudistuksen taivaan mannana, joka putoaa ihanasti ja ilmaisena kaikkien kansalaisten päälle, tosiasiassa uusikin järjestelmä pitäisi rahoittaa jollain. Todennäköisesti verovaroin, ja koska Suomessa on mahdotonta kuvitella veronkorotusta, joka kohdistuisi yksinomaan hyvätuloisiin, olisivat - yllätys, yllätys - pienituloiset taas maksumiehinä aivan kuten nykyäänkin. 

Tämä keissi on tyyppiesimerkki siitä, miten kierosti Suomessa politikoidaan. Kun ilmenee ongelma (esim. koronakriisin aiheuttama työttömyysaalto), ei aletakaan ratkaista sitä, vaan käytetään ongelmaa peitetarinana oman agendan ajamiselle. Esim. Ruotsissa sen sijaan on suoraan lähdetty ratkaisemaan itse ongelmaa. Hallitus on myöntänyt lisäbudjetin, jonka avulla yhä useampi henkilö on saanut entistä korkeampaa työttömyyskorvausta jäätyään koronan takia työttömäksi https://www.regeringen.se/artiklar/2020/03/forstarkt-arbetsloshetsersattning-for-fler/ . 

Myös oma mielipiteeni on se, että ansiosidonnaisen kestoa tulee leikata. Samalla tulisi kuitenkin tarjota oikeita mahdollisuuksia uudelleen kouluttautua. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun työttömäksi jäädään rakenteellisen muutoksen takia. Koronakriisi ei ole rakenteellinen muutos, ja sen aiheuttamaa työttömyyttä pitäisi hoitaa poikkeuksillisilla keinoilla, kuten Ruotsissa on tehty. 

Koko keskustelu ansiosidonnaisesta peittää taas kerran alleen sen tosiseikan, että keskeinen rakenteellinen taloudellinen ongelma Suomessa on asumistuki + toimeentulotuki -yhdistelmä. Kuten aikaisemmin esitin, tämä tuloautomaatti takaa sen, että ihmisillä on motiivi asua niin kalliisti kuin mahdollista. Valtio maksaa aina erotuksen, oli ansiosidonnaista tai ei.  Tämä puolestaan luo rakennusliikkeille ikiliikkujaan verrattavan avoimen piikin "kehittää asumisen tasoa" mielin määrin. Tätä ikiliikkujaa Kokoomus ei tietenkään halua pysäyttää. Ja kun ihminen sitten on asettunut asumaan kalliiseen vuokra-asuntoon, ei hänellä sen jälkeen ole minkäänlaista motiivia ottaa vastaan alle 3000 euron kuukausipalkkaa. Vihervassarit voivat puolestaan piipittää sydämensä halusta työn sadoista eri merkityksistä yksilölle, mutta tosiasia on, että merkitys numero yksi on se, että ihminen pystyy ansaitsemaan oman elantonsa ja määräämään itse, mihin rahansa käyttää. Mutta se onkin jo toisen kirjoituksen aihe.