Minkä takia asioita nimetään? Miksi pöydän nimi on pöytä?

On paljon kätevämpää sanoa ”pöytä” kuin toistaa esim. ”laakea korotettu taso, jonka ääressä istutaan, seistään tai maataan” joka kerta kun haluaa viitata kyseiseen esineeseen. Ja sen sijaan, että sanottaisiin: ”laakea korotettu taso, jonka ääressä istutaan ja syödään” sanotaankin näppärästi ”ruokapöytä”. Näin kommunikaatiomme sujuvoituu ja tehostuu. Tämä edellyttää kuitenkin, että kaikilla on suunnilleen yhtenevä käsitys sanan ”pöytä” merkityksestä. Jos joku alkaa sattumanvaraisesti antaa asioille uusia, tavallisesta poikkeavia merkityksiä, se aiheuttaa hämmennystä (näin tapahtuu nykyään usein, esim. sanan ”äiti” kohdalla, mutta ei mennä nyt siihen).

Millä perusteella sitten sanojen nimeäminen tapahtuu? On hauska ajatusleikki miettiä asioiden ja esineiden määritelmää.  

Otetaan esimerkiksi moottori. Moottorilla on ensinnäkin funktio: se antaa käyttövoiman ja liikuttaa. On myös toinen kriteeri: moottori on mekaaninen laite. Jos esine ei ole mekaaninen laite eikä anna käyttövoimaa, se ei ole moottori. Sen sijaan moottori voi olla rakentunut eri tavoilla: tunnemme ainakin bensiinimoottorin, dieselmoottorin, Wankel-moottorin, suihkumoottorin ja rakettimoottorin. Näillä kaikilla on eri toimintaperiaate, mutta sama funktio. Ne ovat kaikki moottoreita.  

Tyypillisesti asioita nimetään ainakin sillä perusteella miten ja mistä ne ovat rakentuneet, mitä ne tekevät tai mitä niillä tehdään, miten ne toimivat ja mikä on niiden toiminnan tarkoitus eli funktio. On tavallista, että jos keksitään uusi innovaatio, joka ei täytä minkään olemassa olevan sanan kriteerejä , sille annetaan uusi nimi.

Entä mitä tarkoittaa sana ”rokote”? Wikipedia kertoo: ” Rokotus on terveydenhoidollinen toimenpide, jossa potilas altistetaan rokotteella taudinaiheuttamiskyvyltään tehottomiksi tehdylle virukselle tai bakteerille tai niiden rakenneosille. Tämä saa elimistön puolustusjärjestelmän tuottamaan vereen valkosoluja, jotka muistavat kyseisen taudinaiheuttajan.” Tästä seuraa immuniteetti (oma huomautus).

Määritelmän mukaan rokotuksessa käytetään tiettyä menetelmää: ”toimenpide, jossa potilas altistetaan rokotteella taudinaiheuttamiskyvyltään tehottomiksi tehdylle virukselle tai bakteerille tai niiden rakenneosille” 

Toiseksi määritelmä kertoo, mikä rokotteen toimintaperiaate on: Se saa elimistön puolustusjärjestelmän tuottamaan vereen valkosoluja, jotka muistavat kyseisen taudinaiheuttajan". 

Meille on kerrottu, että uudet koronarokotteet perustuvat aivan uudenlaiseen menetelmään. Ne eivät siis täytä edellä olevia rokotuksen määritelmän mukaisia menetelmäkriteerejä. OKEI, mutta varmaan ne sitten täyttävät rokotuksen toimintaperiaatekriteerin? No ei. Koronarokote ei estä tartuntaa eikä aiheuta immuniteettia, vaan ainoastaan estää oireiden syntymisen (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pfizerin-suitsutettu-koronarokote-estaa-oireiden-syntymisen-mutta-ei-valttamatta-tartuntoja/7979654#gs.rq4t47). 

 Toisin sanoen koronarokote EI OLE ROKOTE. 

Kyseessä on uutta tekniikkaa hyödyntävä innovaatio, joka ei täytä rokotteen tunnusmerkkejä. On erinomaisen hyvä, että tällainen innovaatio on tehty ja että sen avulla voidaan estää koronakuolemia, mutta innovaatiolle olisi pitänyt antaa uusi nimi. Sitä voisi kutsua esimerkiksi lievitteeksi.

Semanttinen sumutus, jossa sanojen merkityksiä muuntelemalla johdetaan ihmisiä harhaan, on sukua valehtelulle. Koronapandemian yhteydessä siitä on tullut lähes maan tapa. Se, ettei asioista puhuta rehellisesti niiden oikeilla nimillä on omiaan kiihdyttämään salaliittoteorioita. 

Salaliittoteorioita on omiaan kiihdyttämään myös se omituinen hokema, että ihmisten pitäisi "rokotuttaa" itsensä SUOJELLAKSEEN MUITA. Toisin sanoen annetaan ymmärtää että "rokottamisella" tavoiteltaisiin laumasuojaa.  Laumasuoja voi kuitenkin toteutua ainoastaan jos rokotteesta seuraa immuniteetti. Nykyiset "rokotteet" eivät sitä tee, koska ne eivät estä taudin tarttumista "rokotettuun henkilöön" ja hänestä edelleen muihin. Ottamalla "rokotteen" ei siis voi edistää yhteistä kansanterveydellistä hyvää. Miksi meille kuitenkin toitotetaan, että kaikkien pitäisi tästä syystä ottaa "rokote"?  Viimeksi tällainen "mainos" oli tämän aamun SVT:n uutisten etusivulla (https://www.svt.se/nyheter/inrikes/ted-moden-avgorande-for-min-framtid-om-alla-andra-vaccinerar-sig). 

Itse asiassa "koronarokotteella" ja rokotteella ON pienin yhteinen nimittäjä, nimittäin: menetelmä, jossa ihmisen kehoon saatetaan taudinaiheuttajan JOTAIN OSAA, ja tämä aiheuttaa ihmisessä JONKIN SAIRAUTTA TORJUVAN REAKTION. Onkin huvittavaa, että juuri tätä yhteyttä yritetään semanttisella sumutuksella hälventää. Esim. Ylen uutisessa (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/02/06/kohta-suuri-osa-suomalaisista-saa-koronapiikin-mutta-mita-meihin-oikeastaan): väitetään: "Rokotteissa ei ole taudinaiheuttajaa, vaan ainoastaan pätkä koronaviruksen pinnalla olevan piikin perimää." Pätkä koronaviruksen pinnalla olevan piikin perimää nimenomaan ON osa taudinaiheuttajaa, ja jos se ei olisi sitä, ei koronarokotetta olisi kerrassaan mitään syytä kutsua rokotteeksi.