Kun kotitalousvähennys vuonna 1997 lanseerattiin, sen pääasiallinen tavoite oli työllisyyden lisääminen ja uusien työpaikkojen luominen. Toivottiin, että kotitaloudet voisivat entistä enemmän teettää ulkopuolisilla sellaista työtä, jota yleensä kotitalouksissa tehdään itse. Tästä nimikin - kotitalousvähennys. Esimerkiksi siivous on tyypillisen kotityö, jota ihmiset yleensä tekevät itse (pääministeriä myöten). Kotitalousvähennyksen käyttöönoton myötä syntyikin suuri määrä pieniä siivousyrityksiä.

Mutta kuinkas sitten kävikään. Pian yrityslobbarit keksivät kotitalousvähennyksen, ja alkoivat vaatia, että vähennyksen piiriin pitäisi ottaa myös rakennusurakka- ja putkitöitä. Niinpä nykyään kaikki putkiremontit ja ikkunanvaihdot ym. omakotitalon korjaustyöt teetetään kotitalousvähennystä hyväksikäyttäen. Haluaisin kyllä nähdä sen omakotiasujan, joka on aikaisemmin itse tehnyt putkiremontit ja ikkunanvaihdot. Ilmiselvää onkin, että kotitalousvähennys ei määritelmältään enää täytä samoja kriteerejä kuin ennen.

Nyt myönnetäänkin aivan avoimesti, että työllistämisen ohella vähennyksen tarkoitus on harmaan talouden kitkeminen. Koska sekä putkiremontit että ikkunanvaihdot ovat töitä, jotka joka tapauksessa tulevat jossain vaiheessa omakotiasujan eteen, kotitalousvähennyksen kohdistamiselle niihin on tuskin merkittävää työllistävää vaikutusta. (Tästä voidaan päätellä, että tavoitteena tässä onkin harmaan talouden kitkeminen) Esim. vuonna 2018 peräti 78% kotitalousvähennyksen kokonaissummasta käytettiin remonttipalveluihin, ja vain 22% kotitalous- ja hoivapalveluihin
(https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Kotitalousvahennys/#186cd79e. Näin ollen vain runsaalla 20% kotitalousvähennyksestä on työllisyyttä lisäävä vaikutus.

Tosiasiassa kotitalousvähennyksestä on muodostunut - harmaan talouden torjumisen verukkeella - yritystukiautomaatti putki- ja rakennusliikkeille. Vähennys on selvästi vaikuttanut hinnoitteluun niin, että remonttien hinnat ovat nousseet ja esim. putkiremonttien hinnat ovat liikuttavan samanlaiset yrityksestä toiseen.  

Voidaan myös kysyä, kohdistuuko kotitalousvähennys oikeudenmukaisesti eri asumismuotoihin. Koska vähennystä voi käyttää isompiin remontteihin vain omakotitalossa (rivi- ja kerrostaloissa niistä vastaavat asunto-osakeyhtiöt, jotka eivät saa kyseistä vähennystä), käytännössä kotitalousvähennys tarkoittaa mittavaa omakotiasumisen tukemista. Omakotiasujalla on tietenkin motivaatio käyttää rajallinen vähennys remonttiin mieluummin kuin oikean kotitaloustyön ostamiseen, koska remontin teettäminen nostaa omaisuuden arvoa. Vuonna 2018 valtio tuki omakotitalojen arvonnousua kotitalousvähennyksen muodossa noin 359 miljoonalla eurolla. On hieman vaikeaa nähdä, miksi omakotiasumista pitäisi tällä tavoin suosia muita asumismuotoja enemmän. 

Voidaan myös kysyä, onko sattumaa, että kotitalousvähennys kohdistuu 80-prosenttisesti miehille. Tosiasiahan on edelleen, että putki- ja rakennusyritykset ovat yhä edelleen miesvaltaisia, kun taas siivous- ja hoiva-alalla toimivista ylivoimainen enemmistö on naisia. Onkin erikoista, että esimerkiksi kotiopetusta ei hyväksytä kotitaloustyön piiriin, siitä huolimatta että kotona tapahtuva opetus on puhtaimmillaan sellaista työtä, jota varten kotitalousvähennys aikanaan on suunniteltu.

Yhteiskunnan kannalta ei ole järkevää käyttää samaa instrumenttia kahteen näin erilaiseen tarkoitukseen, työllistämiseen ja harmaan talouden torjuntaan. Kotitalousvähennyksen piiristä tulisikin poistaa kaikki sellainen työ, jota todellisuudessa ei tehdä omin voimin. Näin vähennyksellä olisi aidosti työllistävä vaikutus, koska kaikki sen piirissä tehtävä työ olisi "uutta työtä". Harmaan talouden torjuntaan taas tulisi käyttää muita keinoja. Esimerkiksi olisi mahdollista säätää laki, joka velvoittaa asunnonvälitysfirmat liittämään asuntojen myyntitoimeksiantojen papereihin kuitin putkiremontista, ikkunaremontista ja muista sellaisista remonteista, jotka mainitaan myytävän asunnon tiedoissa. Remonttien hintatasosta on jo muodostunut selvä näkemys, joten myös sen arviointi, onko yritys laskuttanut remontin kokonaisuudessaan, olisi jatkossa yksinkertaista.