On todella masentavaa seurata valtamedian lähettämää sotapropagandaa Ukrainan kriisiin liittyen, sekä ihmisten reaktioita siihen sosiaalisessa mediassa.

On vastenmielistä huomata miten rasisteja, tietämättömiä ja tekopyhiä oman kansan jäsenet  – suomalaiset – ovat. Huomaa, että Netflixistä on tullut kanava, jonka äärellä vietetään suurin osa valveillaoloaikaa. Ukrainan sota vastaa täsmällisesti amerikkalaisten elokuvien asetelmaa, josta on aina löydyttävä absoluuttinen paha. Tämän absoluuttisen pahan tappaminen ei ole moraalisesti väärin, vaan se on jopa sankarin tehtävä. Suomalaiset on vallannut sotakiihko Netflixin hengessä. Sen sijaan, että peräänkuulutettaisiin rauhanvälittämistä Ahtisaaren hengessa – mistä muuten aikoinaan oltiin ylpeitä – huudetaan nyt sylki roiskuen lisää rautaa rajalle. Rauhaa rakastava länsinaapurimmekin on vallannut samanlainen sotakiihko. Sieltä on jo lähetetty mm. 5000 panssarivaunua Ukrainaan, ja hallitus haluaa nyt lisätä sotapanoksia.

On myös mielenkiintoista, miten länsimaisten silmissä ukrainalaisista on tehty pyhimysmäisiä sankareita. Kukaan ei muista, että Ukraina on yksi maailman korruptoituneimpia maita. Ukraina on maailman vaimo- ja lapsikaupan ja sekä kohdunvuokrauksen keskuksia. Suomeenkin halutaan nyt paljon ukrainalaisia. Toivon hartaasti, että nämä ukrainalaiset lähtevät täältä ennen kuin ehtivät perustaa yrityksiä. Maamme ei tarvitse enää yhtään lisää toimintaa liike-elämän harmaalle alueelle, sitä on jo aivan tarpeeksi tähänastisen maahanmuuton ansiosta. Tämän epäeettisen pelin seurauksena rehelliset suomalaiset yrittäjät kärsivät moninkertaistuneen byrokratian muodossa.   

Sota- ja natokiihko on vallannut jopa Perussuomalaiset. Ainoa täysjärkisiä kommentteja esittänyt Mika Niikko ((että länsimaitten pitäisi yhteisesti lausua ääneen, että Ukrainasta ei tule Nato-jäsentä; tämä olisi hyvin todennäköisesti estänyt sodan) sai kenkää ulkoasiainvaliokunnasta ja hänen tilalleen nostetiin Jussi Halla-aho, joka sittemmin onkin paljastanut todellisen globalistisen sotahullun luontonsa. Halla-ahon maahanmuuttokriittisyyskin on lientynyt heti kun tulossa on nuorehkoja valkoihoisia naisia tummaihoisten miesten sijaan. Tämän sovinistisen takinkäännön Halla-aho on tietenkin verhonnut pseudoälyllisillä perusteluilla. En ennusta perussuomalaisille erityisen menestyksellistä tulevaisuutta. Puolue on pääministerin salkku silmissä kiiluen lähtenyt kuvittelemalleen politkorrektille linjalle, jonka seurauksena sen kannattajat tulevat hylkäämään sen yksi toisensa perään.

Muistaako kukaan Kuuban kriisiä? Jos ei muista, kannattaa virkistää muistiaan täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuban_ohjuskriisi . Lisäksi suosittelen katsomaan videon https://www.youtube.com/watch?v=IvF0JOZZEvg&t=3924s kohdasta 1.05, jossa Juha Ahvio analysoi nykyistä tilannetta Ukrainassa erittäin ansiokkaasti.  Kuuban kriisissä Yhdysvallat antoi ultimatumin, eli jos Neuvostoliitto ei olisi suostunut vetämään joukkojaan ja aseitaan pois Kuubasta, sota olisi syttynyt suurella todennäköisyydellä. Tämä on se tapa, jolla suurvallat - kaikki suurvallat - reagoivat strategiseen turvallisuuspoliittiseen uhkaan. Jos joku ei näe analogiaa Kuuban kriisin ja Ukrainan kriisin välillä en voi sanoa muuta, kuin että henkilön kognitiiviset prosessointitaidot ja looginen päättelykyky ovat väestön keskitason alapuolella. Tai jos joku on sitä mieltä, että Yhdysvallat toimi silloin oikein, mutta Venäjä toimii nyt väärin, Venäjä on se absoluuttinen paha jota tämä ihminen tarvitsee pystyäkseen jäsentämään maailmaa, aivan tosiasioista riippumatta. 

Suurimmalla osalla suomalaisista, puhumattakaan muista eurooppalaisista ei ole mitään käsitystä siitä, mitä Venäjällä on tapahtunut viimeisten 20 vuoden aikana. Käsitykset siitä, että pääasiassa kauppaan kohdistuvilla pakotteilla voitaisiin pakottaa Venäjä luopumaan sotatoimista perustuvat täysin virheelliseen arvioon Venäjästä.

Jo 90-luvulla alkoi suurten länsimaisten yritysten etabloituminen Venäjälle. Mainitsen esimerkkinä Chudovon lähellä Novgorodia, johon tällöin syntyi usean amerikkalaisen suuryrityksen tuotannollinen keskittymä. Tämän jälkeen alkoi ulkomaisten autovalmistajien etabloituminen Venäjälle niin että nykyään käytännöllisesti katsoen kaikilla länsimaisilla – ja itämaisilla – autovalmistajilla on Venäjälla tuotantolaitokset. Venäjä on jo pitkään harjoittanut ulkomaankaupassaan politiikkaa, jossa se on suosinut tuotantolaitosten rakentamista Venäjällä tuonnin sijaan. Esim. Fazer osti kuuluisan venäläisen leipomoyrityksen Hlebnyi Domin (eli Leipätalon) jo vuosituhannen vaihteessa ja alkoi sen puitteissa harjoittaa tuotannollista toimintaa Venäjällä.

Lisäksi venäläinen osaaminen ja venäläisen tuotannollisen toiminnan kehittäminen on ollut nopeaa viimeisten 20 vuoden aikana lähes kaikilla sektoreilla. Esim. IT-alalla Venäjä otti selkeän digiloikan hypäten suoraan kehityksen kärkeen. Jos joku kuvittelee, että Venäjä on jollain tavalla teknisesti takapajuinen maa, se kuvastaa vain sitä, että henkilö ei ole koskaan käynyt Venäjällä, tai jos on, niin korkeintaan tankkaamassa Viipurissa tai juomassa konjakkia hotelli Euroopan kattobaarissa.  

Kuvitteleeko joku nyt, että nämä kaikki länsimaisessa omistuksessa olevat tuotannolliset yritykset, tai edes kaupalliset suuryritykset lopettavat toimintansa Venäjällä? Onko joku kuullut, että Ikea olisi sulkemassa kymmenet (sadat?) suurmyymälänsa Venäjällä? Onko suomalainen Prisma ilmoittanut tällaisesta? Fazerkin tietenkin jatkaa toimintaansa Hlebnyi Domin nimellä. Suomalainen Valio ilmoitti luopuvansa liiketoiminnasta Venäjällä ja uutistietojen mukaan ”liiketoiminnan alasajo on alkanut”. Jään mielenkiinnolla odottamaan uutista siitä, että alasajo on loppuunviety.  

Sellaiset elintarvikealan suuryrityksen kuin esim. McDonalds ovat jo vuosia sitten vakiinnuttaneet venäläiset sopimusmaatilansa, jolta ne hankkivat tarvitsemansa raaka-aineet ja ne jatkavat luonnollisesti toimintaansa entiseen malliin. Useimmat Venäjällä toimivat länsimaiset yritykset eivät siis ole riippuvaisia tuonnista. Prismakin pärjää ihan hyvin venäläisten toimittajiensa varassa. 

Venäjällä on pitkät perinteet selviytymisestä ja lisäksi mittavat luonnonvarat ja mittava oma tuotanto lähes kaikilla osa-alueilla. On täydellistä typeryyttä kuvitella, että kauppaan kohdistuvilla toimilla voitaisiin koskaan saada Venäjä luopumaan sotatoimista.

Ukrainan varjolla rahastetaan nyt oikein kunnolla kaikilla rintamilla. Vastaanottokeskusten omistajat, joihin kuuluu mm. suomalaisia huippupoliitikkoja, hykertelevät käsiään, kun hetken tyhjillään olevat laitokset saatiin taas ”tuottamaan”.Omasta puolestani voin sanoa, että en osallistu yhteenkään Ukraina-keräykseen enkä yhteenkään tilaisuuteen jota liputetaan Ukrainan tukemiseksi. Sen sijaan osallistuisin mielelläni projektiin, jonka tarkoitus olisi etsiä rauhanomaisia ratkaisuja Ukrainan kriisiin. En ole vaan sellaiseen vielä törmännyt.

Kirjoittaja on asunut ja työskennellyt Venäjällä noin 4 vuotta, vieraillyt 18 Venäjän alueella Vladivostokia, Siperiaa ja Donin Rostovia myöten, ja Venäjällä käyntien määrä on noin 300. Tälläkin hetkellä kirjoittajalla on voimassa 3 vuoden viisumi, jota hän ei valitettavasti pysty käyttämään. Lisäksi kirjoittaja on auktorisoitu kääntäjä venäjästä suomeen.