Hesari otsikoi 27.1: Joka viides S2-oppilas osaa suomea niin hyvin, että pärjäisi tavallisessa opetuksessa (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009345016.html)

Mistä tässä on kyse? Siitä, että maahanmuuttajaperheet saavat itse valita, mikä kieli lapselle merkitään äidinkieleksi väestötietoihin. Perhe on saattanut asunut Suomessa vuosia, lapsi on syntynyt Suomessa ja käynyt suomalaisen päiväkodin. Lapsen suomen kielen taito on tällöin usein aivan äidinkielen tasoinen. Mutta hänelle merkitään äidinkieleksi sen sijaan kotikieli, koska hänelle on siitä koulussa hyötyä. S2-oppiaineen (suomi toisena kielenä) vaatimukset ovat tietenkin alhaisemmat kuin suomi äidinkielenä -oppiaineen (eli "äidinkieli"-niminen oppiaine), ja siitä saa luonnollisesti paremman arvosanan. Kun lapsi on siirtymässä yläasteelta lukioon tai lukiosta jatko-opintoihin, S2-aineen numero rinnastetaan äidinkielen numeroon. Näin maahanmuuttajalapset menevät suomalaislasten ohi jatko-opiskelupaikkoja jaettaessa. Maahanmuuttajia jopa kannustetaan kouluissa siihen, että he eivät vaihtaisi lapsen äidinkieltä suomeen (olen muuten työskennellyt S2-opettajana koulussa, joten tiedän asiasta jotain). 

Toinen esimerkki: YLE uutisoi 4.1.2023, että "Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on kohonnut riski autismikirjon häiriöinin " (https://yle.fi/a/74-20011473). Ruotsissa tehtiin samasta asiasta selvitys sen jälkeen, kun sielläkin oli todettu enemmän autismia maahanmuuttajalapsilla kuin kantaväestön lapsilla. Eron syyksi paljastui se, että maahanmuuttajien keskuudessa oli yleisempää käskeä lasta teeskentelemään autistista. Tämä on kohtalaisen helppoa, koska autismiksi tulkitaan jopa ns. valikoiva puhumattomuus, jolloin lapsi saattaa muuten puhua normaalisti, mutta ei puhu opettajille mitään. Suomessa on olemassa lapsen vammaistuki, jota myönnetään, jos lapsesta aiheutuu vanhemmille keskimääräistä enemmän vaivaa. Lapsen ei siis tarvitse olla fyysisesti vammainen, vaan esim. ADHD tai autismi kelpaa perusteeksi. Veikkaan, että jos Suomessa vaivauduttaisiin selvittämään asiaa, myös täkäläisten kukkahattusossujen olisi pakko herätä todellisuuteen. 

Näissä molemmissa tapauksissa on kyse siitä, että järjestelmäämme käytetään hyväksi sillä tavalla, että suomalaiet tulevat syrjityiksi omassa maassaan. Lisäksi on kyse siitä, että Suomen sossut ja vihervassarit kuvittelevat yhä edelleen elävänsä siinä entisessä lintukodossa, jota valitettavasti ei ole pitkään aikaan enää ollut olemassa, ja säätävät lakeja, jotka mahdollistavat tämäntyyppisen hyväksikäytön. Vastaavanlaisia esimerkkejä löytyisi varmasti pilvin pimein. Nyt pitäisi herätä todellisuuteen ja alkaa toimia suomalaisten edun mukaisesti.