Voiko Suomessa tapahtua vaalivilppiä? Jotta tätä voitaisiin arvioida, täytyy tietää, miten äänestyspaikkojen ääntenlasku tapahtuu.

Olen itse ollut aikaisemmin aktiivinen politiikassa noin 20 vuoden ajan ja tänä aikana järjestettiin 6-7 vaalit. Toimin vaalilautakunnan jäsenenä varsinaisena äänestyspäivänä jokaisessa noista vaaleista, joten tunnen hyvin käytännön. Kokemukseni on eräästä keskisuuresta (n. 80 000 asukasta) suomalaisesta kaupungista, ja uskon, että käytäntö on hyvin samanlainen kaikissa Suomen kunnissa.

Vaalilautakunnan toimitsijat valitaan poliittisesti, eli paikat jaetaan puolueille niiden voimasuhteiden mukaisesti. Jokaisessa vaalilautakunnassa oli muistaakseni 6-7 varsinaista jäsentä ja jokaiselle nimetty varajäsen. Käytännössä omassa kaupungissani sekä kaikki varsinaiset että varajäsenet olivat koko vaalipäivän paikalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kun jaettavia paikkoja on 12-14, myös aivan pienet puolueet tai poliittiset ryhmittymät saavat edustajan vaalilautakuntiin. Vaalilautakuntien poliittinen kokoonpano myötäilee siis suunnilleen kunnan valtuuston paikkajakoa. Tämä on oleellinen asia, kun ajatellaan vaalivilpin mahdollisuutta.

Kuten jokainen vaalipäivänä äänestänyt tietää, äänestystilanteessa on aina useita toimitsijoita paikalla. Äänet pudotetaan uurnaan. Vaaliluettelo on koko ajan avoinna ja kaikkien vaalitoimitsijoiden nähtävänä. Äänestysajan umpeuduttua uurna avataan ja ääniä aletaan laskea yhdessä. Tällöin on siis taas paikalla sekä varsinaiset että varajäsenet. Äänet lasketaan yhdessä tilassa, jossa jokainen näkee koko ajan mitä muut tekevät. Äänten laskun jälkeen vaalilautakunnan puheenjohtaja soittaa välittömästi keskusvaalilautakuntaan ja ilmoittaa äänestyspaikan alustavan vaalituloksen. Oma näkemykseni on, että vaalipäivän äänestyksessä vaalivilppi on käytännössä mahdotonta.

Mutta jo vuosia on äänestys tapahtunut yhä enemmän ennakkoäänestyksenä. Virallisesti tarkoitus on tietenkin ollut nostaa äänestysaktiivisuutta, kun alhaiset äänestysprosentit ovat uhanneet demokratian perusteita. Mutta sopii kysyä, onko tämä ollut ainoa tavoite. Mietitäänpä vähän ennakkoäänestyksen kulkua.

Ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat usein marketeissa ja julkisissa laitoksissa, esim. kirjastoissa. Millä tavalla äänetenlasku siellä tapahtuu, missä ääniä säilytetään yön yli, keitä ennakkoäänestyksen toimitsijat ovat? Yritin selvittää tätä kysymällä asiaa sekä oikeusministeriöstä että oman kuntani keskusvaalilautakunnasta. Tässä on oikeusministeriöstä saamani vastaus:

 

”heini.huotarinen@om.fi

22.7.2021 14.30

 

 

 

-> minä

 

Hei,

 

tässä on yleiskuvaus, joka perustuu oikeusministeriön vaaliohjeisiin: https://vaalit.fi/kuntavaalien-tuloksen-laskenta Tässä vastauksia kysymyksiisi:

 

Vaalitoimitsija toimittaa ennakkoäänestyksen lähetekirjeet keskusvaalilautakunnalle päivän päätteeksi. Lähetekirjeiden määrää seurataan. Lähetekirjeet lajitellaan omaan kuntaan osoitettuihin ja muihin kuntiin osoitettuihin. Muihin kuntiin lähetettävät lähetekirjeet keskusvaalilautakunta luovuttaa postin kuljetettavaksi lähetekuorten kuittauslomaketta käyttäen. Kun lähetekirjeitä käsitellään, vähintään kaksi henkilöä on paikalla. Lähetekirjeet säilytetään lukkojen takana niin, että ulkopuolisilla ei ole niihin pääsyä. Keskusvaalilautakunta vastaa lähetekirjeiden turvallisesta säilyttämisestä.”

Vastauksessa kiinnittää heti huomiota ensimmäinen lause: ”vaalitoimitsija toimittaa...”. Siis toimittaako YKSI lähetekirjeet keskusvaalilautakuntaan?

Toinen huomionarvoinen seikka on se, että ”lähetekirjeiden määrää seurataan”. Toisin sanoen on hyvin tiedossa kuinka monta lähetekirjettä kunakin päivänä toimitetaan keskusvaalilautakunnalle.

Entä sitten ”Kun lähetekirjeitä käsitellään, vähintään kaksi henkilöä on paikalla”. Siis vähintään KAKSI toimitsijaa. Entä keitä nämä toimitsijat ovat, kuka heidät on valinnut tehtävään?

Oikeusministeriön neuvosta tiedustelin tarkemmin ennakkoäänestyskäytäntöä oman kuntani vaalilautakunnasta. Sain vastauksen keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimivalta lakimieheltä. Ensinnäkin:

 

Rekrytoinnista:

Rekrytoinnin osalta jo edellisten vaalien jälkeen toimitsijoille kerrotaan seuraavien vaalien ajankohta ja rekryn alkaminen ja pyydetään kiinnostuneita olemaan yhteydessä keskusvaalilautakunnan kansliaan. Aikaisempi vaalikokemus ei ole välttämätön, mutta joukossamme on vaalivuosina myös henkilöitä, joilla on jo vaalitoimitsijan kokemusta. Vaalitoimitsijana yleisessä ennakkoäänestyspaikassa ei saa olla ehdokas eikä missään kunnassa ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi. Vaalitoimitsijana kotiäänestyksessä ei saa olla ehdokas eikä ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi. Tämän lisäksi mitään erityisvaatimuksia ei ole.

Henkilöltä edellytetään asiallisuutta, sosiaalisuutta (esimerkiksi kotiäänestyksessä hienovaraisuus ja ihmisten kohtaaminen on tärkeää, kun äänestys tapahtuu henkilön kodissa), ja ruotsin kielen taito katsotaan eduksi. 

Meille soittaa paljon ihmisiä suoraan keskusvaalilautakunnan kansliaan tai laittaa sähköpostia, jonka jälkeen henkilöiden kanssa käydään puhelinkeskustelu. Henkilöitä tulee keskusvaalilautakunnan rekryilmoituksen, aiemman vaalikokemuksen ja ”puskaradion” kautta. Mikäli edelleen tarvitaan toimitsijoita/tulee peruutuksia, tehdään rekrytoinnista uusi ilmoitus.”

Toisin sanoen ennakkovaalien toimitsijoita ei valita kunnan poliittisten voimasuhteiden mukaan. Valitut toimitsijat voivat edellä mainittujen ehtojen mukaan olla puolueiden jäseniä, ja hyvin todennäköisesti juuri aktiivipoliitikot etsiytyvät näihin tehtäviin. Toimitsijoiden poliittinen tausta voi olla erittäin vinoutunut riippuen rekrytoivan henkilön preferensseistä. 

Entä sitten itse ennakkoäänestystapahtuma?

” Ennakkoäänestyspaikoissa (xx kpl) äänestäjän äänioikeus tarkistetaan äänestyksen yhteydessä. Vaalitoimitsijat lajittelevat äänet päivän päätteeksi 50 kpl nippuihin ja erottelevat erikseen muualle menevät äänet. Saamani tiedon mukaan kaupungin ennakkoäänestyspaikassa ei ole ollut tilannetta, jossa uurnaan pudotetut keltaiset lähetekuoret eivät olisi mahtuneet uurnaan ja uurnaa olisi pitänyt välissä tyhjentää ja siirtää ääniä odottamaan "esilaskentaa", eli toimitsijoiden toimesta äänten niputtamista ja lajittelua. Toki vilkkaissa paikoissa on saatettu laskea kuoria valmiiksi nippuihin, jolloin äänet säilytetään hakuun asti suljetussa tilassa (esim. suljettu laatikko). Valmiiksi laskettu laatikko odottaa (usean) vaalitoimitsijan valvovan silmän alla työskentelytilan välittömässä läheisyydessä.”

Tässä huomio kiinnittyy kohtaan ”uurnaan pudotetut”. En ole koskaan nähnyt ennakkoäänestyspaikassa uurnaa, onko joku muu? Äänestäjä EI PUDOTA ääntään uurnaan. Edelleen:

”.....keskusvaalilautakunta on sopinut äänten logistiikasta xxxx kaupungin kuljetuspäällikön kanssa, joka osaltaan koordinoi äänten hakemiset per paikka. Ääniä hakee useampi henkilö.  Äänilaatikoita saapuu keskusvaalilautakuntaan sitä mukaan, kun äänestyspaikat sulkeutuvat ja äänet on haettu reitiltä. Ääniä ei säilytetä kyseisessä eä-paikassa esimerkiksi yön yli, vaan äänet haetaan jokaisen äänestyspäivän päätteeksi. Äänet kuitataan saapuneeksi aina. ”

Kannattaa muistaa tässä yhteydessä, että kuntien ylemmät viranhaltijat, esim. kuljetuspäällikkö, valitaan yleensä poliittisin perustein. Nyt siis yksi poliittisin perustein valittu henkilö vastaa äänten logistiikasta. Tämän vastauksen perusteella ääniä hakee useampi henkilö. Vastaus on jossain määrin ristiriidassa oikeusministeriön vastauksen kanssa. Keitä ääniä hakevat henkilöt sitten ovat? Vastauksesta voi vetää sen johtopäätöksen, että he ovat kuljetuspäällikön valitsemia henkilöitä. Todennäköisyys sille, että kuljetuspäällikkö valitsee omaa puoluettaan edustavia henkilöitä tehtäviin on suuri. Kannattaa myös huomata, että tätä äänten kuljettamista tapahtuu JOKAISENA ÄÄNESTYSPÄIVÄNÄ.

”Muihin kuntiin lähetettävät lähetekirjeet keskusvaalilautakunta luovuttaa postin kuljetettavaksi lähetekuorten kuittauslomaketta käyttäen. Kun lähetekirjeitä käsitellään, vähintään kaksi henkilöä on paikalla. Käytännössä illalla, kun äänet saapuvat, keskusvaalilautakunta laskee valmiiksi seuraavan aamun kuljetukseen menevät muiden kuntien äänet ja kuittauslomakkeeseen merkitään lähetekirjeiden yhteislukumäärä”.

Taas kerran ollaan tilanteessa, jossa KAKSI HENKILÖÄ on paikalla. Kannattaa huomata, että vaalivilpin näkökulmasta on aivan sama kuinka monta henkilöä on paikalla, jos on mahdollista, että kaikki edustavat samaa puoluetta, tai esim. että kaikki edustavat hallituspuolueita. 

Kuten näistä vastauksista voi havaita, ennakkoäänestysprosessissa ANNETTUJEN ÄÄNTEN LUKUMÄÄRÄ on erittäin hyvin dokumentoitu ja selvillä koko prosessin ajan. Sen sijaan koko logistinen ketju vuotaa. Prosessissa on lukemattomia kohtia, joissa ääniä käsittelevillä ja kuljettavilla henkilöillä on mahdollisuus manipuloida ääniä. 

Tyhjiä äänestyslippuja ja äänestyskuoria ei lasketa. Niitä on paljon ylimääräisiä niin varsinaisena äänestyspäivänä kuin ennakkoäänestyksessäkin. Vaikka ohjeiden mukaan käyttämättömät äänestysliput ja kuoret tulee palauttaa keskusvaalilautakuntaan, käytännössä näitä ei lasketa.

Esimerkiksi eräs venäläinen, Suomessa asuva tuttavani, joka on toiminut vaalilautakuntien jäsenenä, kertoi minulle vieneensä vaalilippuja kotiin muistilapuiksi.

Näin ollen, mikä olisi sen helpompaa, kuin valmistella ennalta tiedossa oleva määrä tietylle puolueelle annettuja ”ennakkoääniä” ja vaihtaa ne äänestyspaikalla annettuihin ääniin kuljetuksen aikana? Tai avata äänestyskuoria ja vaihtaa ei-toivotun puolueen saamat äänet toivottuihin silloin, kun ääniä käsittelee kaksi samaa puoluetta edustavaa henkilöä. 

Muistellaan hetki tämän vuoden kuntavaaleja. Vaaleja oli ensinnäkin siirretty koronaan vedoten. Ennakkoäänestyksessä annettujen äänten määrä oli ennätyskorkea. Jos vuoden 2017 kuntavaaleissa ennakkoäänten osuus annetuista äänistä oli 43% niin se oli noussut peräti 57%:iin vuoden 2021 vaaleissa (https://tulospalvelu.vaalit.fi/). Tämä johtui etenkin siitä, että ennakkoäänestyksen aikaa oli pidennetty kahteen viikkoon (26.5.-8.6.) kun se edellisissä vaaleissa oli vain viikon (29.3.-4.4.2017). Äänestysaktiivisuutta pyritään siis selvästi aktiivisesti siirtämään ennakkoäänestyksen suuntaan.

Huomionarvoista on, että kun tuloksia alettiin vaali-iltana raportoida TV:ssä, ennakkoäänistä  oli laskematta 400 000 kpl, eli melkein kolmannes! Voit todeta tämän katsomalla nauhoitteen vaalivalvojaisista: https://areena.yle.fi/1-50762392. Siis kun ennakkoäänestys päättyi 8.6. ja vaalipäivä oli 13.6., ja kun edellä esitetyn mukaan ennakkoäänestyksessä annettujen äänten määrä oli tarkasti tiedossa, niin keskusvaalilautakunta ei pystynyt varautumaan tilanteeseen niin että olisi saanut äänet laskettua ajoissa? Uskokoon ken tahtoo. Ei tarvita paljoakaan mielikuvitusta arvaamaan, että jos kaikki ennakkoäänet olisi laskettu ajoissa, Perussuomalaisten ennakkoäänestyksessä saama äänimäärä olisi ollut niin katastrofaalisen alhainen verrattuna gallupien ennakoimaan tulokseen, että se olisi väistämättä herättänyt laajaa spekulaatiota vaalivilpistä. Sama kuvio tulee toteutumaan kaikkien puolueiden kohdalla, jotka eliitti kokee uhaksi. 

Jokainen ajatteleva ihminen on jo väistämättä huomannut, että Suomi on täydellisessä laittomuuden tilassa. Tämä koskee erityisesti perustuslain vastaista ja täysin mielivaltaista koronapassia, mutta myös perustuslain vastaista sitoutumista Euroopan unionin velkaan, suunnitelmia laittomien maassaolijoiden laillistamiseksi, tahallista valmistautumattomuutta Suomeen kohdistuvaan invaasioon ym ym. Tältä laittomuudelta meidät voi pelastaa vain vallanvaihto. Mutta nyt pitää ymmärtää, että tässä pelataan täysin häikäilemätöntä peliä. Valtaapitävät piirit ovat valmiita MIHIN TAHANSA pysyäkseen asemissaan. Sen vuoksi viimeistään nyt on karistettava suomut silmiltä ja lakattava uskomasta satuihin, esim. satuun rehellisistä vaaleista. 

Ainoa keino jolla voit varmistaa, että äänesi päätyy valitsemallesi puolueelle, on ÄÄNESTÄÄ VAIN VARSINAISENA VAALIPÄIVÄNÄ!!