Nykyinen hallitus on nostanut palkkatuen käytön lisäämisen yhdeksi tärkeimmistä keinoista "luoda" työpaikkoja. Tämä siitä huolimatta, että asiantuntijoiden mukaan palkkatuen vaikuttavuus on huono (www.https://www.ksml.fi/kotimaa/EK-Rinteen-hallituksen-arvio-palkkatuen-ty%C3%B6llisyysvaikutuksista-liian-optimistinen/1433819) Kunta- ja valtiosektorilla palkkatuki ei käytännössä luo yhtään uutta työpaikkaa, vaan "uudet" työpaikat ovat käytännössä olemassa vain niin kauan kuin palkkatukea maksetaan. Yksityisellä sektorilla vaikuttavuus on todettu hieman paremmaksi. Voi kuitenkin olettaa, että yritykset käyttävät palkkatukea hyväkseen niin että se saattaa useissa tapauksissa syrjäyttää sellaisia potentiaalisia työntekijöitä, jotka eivät ole oikeutettuja palkkatukeen. Tätä vaikutusta on käytännössä mahdotonta tutkia luotettavasti. Vaikka palkkatuen myöntämisperusteissa todetaan, että palkkatukea ei myönnetä, jos se vääristää työmarkkinoita, tosiasiassa tällaisella lauseella ei ole merkitystä, koska lähtökohtaisesti palkkatuki vääristää työmarkkinoita aina. 

Miksi hallitus sitten liputtaa niin innokkaasti palkkatuen puolesta, jos kerran sen vaikuttavuus on todettu huonoksi? Eräät asiantuntijat ovat arvioineet, että palkkatuen tarkoitusperät ovat usein sosiaalisia, eivät taloudellisia. Omasta mielestäni sosiaalisten tarkoitusperien rinnalla on myös ideologisia tavoitteita. 

TE-keskuksen palkkatukea koskevassa ohjeistuksessa sanotaan, että palkkatuki on tarkoitettu henkilöille, joilla on joko puutteita ammatillisessa osaamisessa, tai joiden vamma tai sairaus alentaa heidän tuottavuuttaan työtehtävässä. (https://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/tukea_rekrytointiin/palkkatuki/index.html) Toisin sanoen ajatellaan, että palkkatuki kohdistuu henkilöihin, joiden tuottavuus on niin alhainen, että se ei vastaa kyseisestä työstä normaalisti maksettavaa palkkaa. 

Palkkatukea voivat saada yritykset, yhteisöt kuten yhdistykset, säätiöt, rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat ja seurakunnat, kunnat ja kuntayhtymät sekä kotitaloudet. Palkkatuki voi vaihdella välillä 30-50% palkkauskustannuksista ja sen enimmäismäärä on 1400 euroa. 

Mutta tärkeä poikkeus seuraa: "Kun yhdistys, säätiö tai rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, joka ei harjoita elinkeinotoimintaa, palkkaa vähintään kaksi vuotta työttömänä olleen henkilön, tukijakson enimmäiskesto on 12 kuukautta. Palkkatuki on 100% aina 65% työaikaan saakka. Enimmäismäärä on 1800 e/kk". Eli työttömän henkilön voi palkata 65% työsuhteeseen ilman, että työllistävän organisaation tarvitsee sijoittaa yhtään rahaa palkkaamiseen. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että "Suomen evankelisluterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko eivät ole yhdistyksiä, säätiöitä tai rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia, joten niille ei ole mahdollista myöntää 100% palkkatukea". 

Punavihreän ideologian mukaisesti kristinusko on paha ja se pitää nitistää. Islam taas on hyvä ja edistettävä uskonto ja sitä pitää kaikin tavoin mielistellä. Ei ole mitään järkiperäistä syytä sulkea ev.lut kirkkoa ja ortodoksista kirkkoa 100% palkkatuen ulkopuolelle. Se, että ne ovat valtionkirkkoja ei ole pätevä argumentti, koska seurakunnat on kuitenkin katsottu kelpoisiksi käyttämään "tavallista" palkkatukea. On huvittavaa, että TE-keskuksen ohjeistuksessa noin perusteellisesti ja "loogisesti" perustellaan ev.lut kirkon ja ortodoksen kirkon jättäminen 100% palkkatukimahdollisuuden ulkopuolelle. Aivan kuin kyseessä olisi luonnonlaki, josta tämä olisi johdettavissa, eikä suinkaan ohjeiston laatijan oma päätös.  Tosiasiassa ev.lut kirkko ja ortodoksinen kirkko on jätetty 100% tukimahdollisuuden ulkopuolelle, koska NE ON HALUTTU JÄTTÄÄ SEN ULKOPUOLELLE IDEOLOGISISTA SYISTÄ.

Toinen kysymys, joka herää, on kysymys palkkatuen tasosta. Sekä normaali että 100% tuki antavat tukityöllistetyn maksimipalkaksi noin 2250 euroa kokopäivätyöstä, olettaen että sivukulut ovat tasolla 25%. Eli samaan aikaan, kun hallitus ajaa halpatyövoiman maahantuontia kuin käärmettä pyssyyn, se katsoo, että työttömän, jonka tuottavuus on oleellisesti alentunut eikä henkilö sen vuoksi voi työllistyä tavallisille työmarkkinoille, on saatava työstään 2250 euron kuukausipalkka. Esim. Postin nyt ajamasta 10 euron tuntipalkasta seuraa 1500 euron bruttopalkka. Monet siivoojat työskentelevät tällaisella palkalla jo nyt, samoin kaupan alan työntekijät, joiden työaika on 30 h/vko.  Uskonnolliseen yhdyskuntaan tukityöllistetty saa saman palkan tekemällä vain 65% työaikaa, ja voi olettaa että työn raskauskin on aivan toista luokkaa. Tällainen vääristymä ajaa epäoikeudenmukaista yhteiskuntaa ja lisäksi kannustaa työllisyyskeplotteluun: miksi ottaa vastaan alipalkattua siivoustyötä, kun voi keplotella työttömänä vuoden ja sen jälkeen pyrkiä tukityöllistetyksi paljon paremmalla palkalla paljon vähemmin vaatimuksin? 

Mitkähän sitten olisivat niitä uskonnollisia yhdyskuntia, joiden piiristä löytyy runsain mitoin vähintään kaksi vuotta työttömänä olleita, joiden työn tuottavuus ei yllä normaalitasolle?? Jokainen voi tutkia luetteloa Suomen rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_rekister%C3%B6idyist%C3%A4_uskonnollisista_yhdyskunnista) ja miettiä itse, mistä väestönryhmästä mahtaa olla kysymys. Minkä väestönryhmän työttömyystilastoja palkkatukisäännöstön laatija on halunnut kaunistella? Olisi kiinnostavaa nähdä lista kolmannen sektorin toimijoista, joille on myönnetty palkkatukea. Voisi olettaa, että listalta löytyisivät myös Li Anderssonin hehkuttamat "ilmastotyöpaikat". (https://twitter.com/liandersson/status/1122814186000736256) . 

Summa summarum: 1) palkkatuki ei luo uusia työpaikkoja  2) palkkatuki vääristää työmarkkinoita 3) palkkatuki luo epäsuhdan palkkatuella ja ilman sitä työskentelevän ansiotasoon ja kannustaa keplotteluun. Palkkatukeen käytetään lähes miljardi euroa vuositasolla. Jos kerran nykymuotoisella palkkatuella on työmarkkinoiden kannalta vain negatiivisia vaikutuksia, eikö olisi järkevämpää käyttää rahat palkkojen nostamiseen sellaisilla aloilla, joilla työt on joka tapauksessa tehtävä, mutta joihin on vaikeaa saada pätevää henkilöstöä alhaisen palkkatason takia, esim. julkisen sektorin hoitohenkilökunta? Sattumalta tuo palkkatukeen käytettävä summa on myös suunnilleen sama, joka tarvittaisiin hoitajamitoituksen nostamiseen. Se, että näin ei tehdä johtuu siitä, että hallitus haluaa suunnata rahat ideologisesti "oikeisiin" kohteisiin: (islaminuskoisten) maahanmuuttajien työllistymistilastojen kaunisteluun ja "ilmastotyöpaikkoihin", joista tietenkin on maksettava reilua palkkaa, jopa alentuneella tuottavuudella.